LivingSkills Mielen hyvinvointi
Lähteet:
Antonovsky, A. (1979). Health, stress and coping. San Francisco: Jossey-Bass.
Antonovsky, A. (1987). Unraveling the Mystery of Health. How people manage stress and stay well. San Francisco: Jossey-Bass.
Appelqvist-Schmidlechner , K , Tuisku , K , Tamminen , N , Nordling , E & Solin , P 2016 , ‘Mitä on positiivinen mielenterveys ja kuinka sitä mitataan?’, Suomen lääkärilehti, Vuosikerta. 71, Nro 24 , Sivut 1759-1764
Greenspoon P. & Saklofske D. (2001) Toward an integration of subjective well-being and psychopathology. Social Indicators Research 54 (1), 81-108.
Huppert F. & Whittington J. (2003). Evidence for the interdepence of positive and negative well- being: implications for quality of life assessment. British Journal of health Psychology 8 (1), 10-22.
Keyes C. (2005) Mental illness and/or mental health? Investigating axioms of the complete state model of health. Journal of Consulting and Clinical Psychology 73 (3), 539-547.
Keyes C., Eisenberg D., Perry G., Dube S., Kroenke K. Dhingra S. (2012) The relationship of level of positive mental health with current mental disorders in predicting suicidal behavior and academic impairment in college students. Journal of American Colelge Health 60 (2), 126-133.
Keyes C. & Simoes E. (2012) To flourish or not. Positive mental health and all-cause mortality. American Journal of Public Health 102 (11), 2164-2172.
Nordling, E., Järvinen, M. & Lähteenlahti, Y. 2015. Toipumisorientaatio hoidon ja kuntoutuksen viitekehyksenä. Teoksessa Partanen, A., Moring, J., Bergman, V., Karjalainen, J., Kesänen, M., Markkula, J., Marttunen, M., Mustalampi, S., Nordling, E., Partonen, T., Santalahti,
S., Solin, S., Tuulos, T. & Wuorio, S. (toim.) Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009-2015. Miten tästä eteenpäin? Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen laitoksen työpaperi 20/2015. 133-
141. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/129592/URN_ISBN_978-952-302-538- 7.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Nordling E. (2018) Mitä toipumisorientaatio tarkoittaa mielenterveystyössä? Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 134(15):1476-83
Suldo S. & Shaffer E. (2008) Looking beyond psychopathology: the dualfactor model of mental health in youth. School Psychology Review 37 (1),
52-68.
Vaillant G. (2012). Positive mental health: is there a cross-cultural definition? World Psychiatry 11, 93-99.
WHO. Promoting mental health: concepts, emerging evidence, practice. Summary report. Geneva: Word Health -Organization 2004.
POSITIIVINEN MIELENTERVEYS SUOJAA IHMISTÄ
Tutkimusten mukaan hyvä positiivinen mielenterveys suojaa itsemurha-ajatuksilta ja opiskeluvaikeuksilta, edistää opiskelutaitoja ja opintomenestystä, lisää sosiaalista tukea, parantaa fyysistä terveyttä sekä vähentää sosiaalisia ongelmia.
LivingSkills Mielen hyvinvointi -työväline sisältää 24 positiivista mielenterveyttä kartoittavaa väittämää. Työvälineellä kartoitetaan koherenssin tunnetta, toiveikkuutta, mielialaa, toimintakykyä, osallisuutta, suhdetta itseen ja muihin sekä ympäristöstä saatua tukea. LivingSkills Mielen hyvinvointi -työväline on kehitetty hoitosuhteen työvälineeksi, ei validoiduksi mittariksi. Asiakas kartoittaa työvälineellä omaa hyvinvointiaan ja asettaa itselleen tähän liittyviä omia tavoitteita.
Työvälineen kehittämisessä on hyödynnetty positiiviseen mielenterveyteen liittyvää tutkimuskirjallisuutta (Greenspoon ja Saklofske 2001, Huppert ja Whittington 2003, Keyes 2005, Suldo ja Shaffer 2008, Keyes ym. 2012, Keyes ja Simoes 2012, Vaillant 2012) ja olemassa olevia validoituja mittareita (mm. Tennant ym, 2007, Appelqvist-Schmidlechner ym. 2016).
LivingSkills Mielen hyvinvointi -työvälineen teoreettiset lähtökohdat
WHO:n määritelmän (2004) mukaan mielenterveys on psyykkisen hyvinvoinnin tila, jossa ihminen ymmärtää oman potentiaalinsa, selviytyy normaaleista stressitilanteista, pystyy työskentelemään tuotteliaasti sekä pystyy antamaan oman panoksensa yhteisönsä hyväksi. Mielenterveys on osa hyvinvointia, ja positiivinen mielenterveys on voimavara, jolla sitä voidaan edistää. Tutkimusten mukaan hyvä positiivinen mielenterveys suojaa itsemurha-ajatuksilta ja opiskeluvaikeuksilta, riippumatta siitä, kärsiikö henkilö psyykkisestä oireilusta tai ei (Keyes ym. 2012) sekä edistää opiskelutaitoja ja opintomenestystä, lisää sosiaalista tukea ja parantaa fyysistä terveyttä sekä vähentää sosiaalisia ongelmia (Suldo ja Shaffer 2008).
Positiiviseen mielenterveyteen kuuluvat positiiviset tunteet, kuten optimismi, ilo ja rentoutuminen sekä tyydyttävät sosiaaliset suhteet ja hyvä toimintakyky; energisyys, selkeä ajattelu, itsensä hyväksyminen, itsensä kehittäminen, pystyvyys ja autonomia. Mielenterveys ei ole vain mielenterveyshäiriön puuttumista, vaan esimerkiksi skitsofreniaa sairastava henkilö voi runsaista harhaoireista huolimatta kokea onnellisuutta, elämän mielekkyyttä ja läheisyyttä muihin ihmisiin. Toisaalta psykiatrisesti arvioituna terve, mutta työuupumuksesta kärsivä henkilö voi kokea olevansa onneton, heikosti motivoitunut ja yksin pärjäämään joutuva. Positiivinen mielenterveys perustuu siis näkemykseen, minkä mukaan mielen hyvin- ja pahoinvointi ovat kaksi erillistä ulottuvuutta, eivätkä saman jatkumon kaksi ääripäätä. (Appelqvist-Schmidlechner ym. 2016)
Mielen hyvinvointi vahvistuu käytännössä silloin, kun henkilö tunnistaa vahvuuksiaan, oppii asioita ja taitoja, kokee osallisuutta, kokee elämänsä mielekkääksi, on toiveikas ja saa onnistumiskokemuksia (Nordling ym. 2015). Myös toimintaympäristöllä on vaikutusta positiiviseen mielenterveyteen. Positiivista mielenterveyttä tukee ympäristö, joka ei syyllistä, luo häpeää, tuomitse eikä aliarvioi. Ihmisellä on tarve tulla kuulluksi, ymmärretyksi ja hyväksytyksi. Kokemus tasaveroisuudesta, yhteenkuuluvuudesta ja yhteisöllisyydestä, sekä mielekkäät vaikuttamismahdollisuudet ja toimintaroolit sekä ympäristö, joka rohkaisee ottamaan kantaa vahvistaa positiivista mielenterveyttä. (Nordling ym. 2015, Nordling 2018.)
Mielen hyvinvointiin liittyy vahvasti kokemus elämänhallintakyvystä eli koherenssin tunteesta, joka puolestaan vähentää stressiä ja vahvistaa siten pärjäämistä. Antonovskyn (1979, 1987) mukaan koherenssin tunteeseen liittyy ymmärrettävyys, hallittavuus ja mielekkyys. Ymmärrettävyys syntyy johdonmukaisuuden kokemuksesta ja kyvystä löytää asioiden välillä loogisia yhteyksiä ympäristön tapahtumissa. Hallittavuuden tunnetta vahvistaa usko siihen, että asiat ovat säädeltävissä niin, että henkilö voi vaikuttaa niihin ja merkityksellisyyden tunne kumpuaa kokemuksesta, että asioilla ja tapahtumilla on merkitystä yksilön elämässä.