Onko päihteiden ongelmakäyttö epäonnistunut ratkaisuyritys elämän vaikeuksiin?

Työskennellessäni päihdeperhekuntoutusyksikön esimiehenä huomasin, että että pelkkä päihdehoito ei riitä, jos samalla ei opita uusia taitoja.

Monilla asiakkaistamme oli suuria ongelmia saada mielihyvää ilman päihteitä, vaikeuksia tunteiden säätelytaidoissa, impulsiivisuuden hallinnassa, sosiaalissa suhteissa ja arjen pyörittämisessä.  Vaikka kuntoutuksessa oleva äiti tai isä olisi miten kovasti halunnut irrottautua päihteitä, se oli monelle erittäin vaikeaa.

Kun aloimme hoitaa päihdeongelman lisäksi myös mieltä opettamalla uusia taitoja dialektiseen käyttäytymisterapian taitovalmennusryhmissä, tulokset paranivat. Osana kuntoutusta  harjoiteltiin repsahdusten ennaltaehkäisyä, tarkasteltiin riippuvuuden vaikutusta omaan elämään ja pyrittiin elämänlaatua sekä vahvistamaan sisäistä motivaatiota ja sitoutumista muutokseen.

Dialektisessa käyttäytymisterapiassa ajatellaan, että monet tunnesäätelyyn ja riippuvuuskäyttäytymiseen liittyvistä vaikeuksista johtuvat taitopuutoksista. Taitoja opiskelemalla muututaan passiivisesta avun pyytäjästä aktiiviseksi oman elämän toimijaksi. Taitojen oppiminen auttaa pääsemään kohti omia elämän tavoitteita.

Kehittämämme LivingSkills Päihdekuntoutuminen -motivaatiotyökalu pohjautuukin taitopohjaiseen lähestymistapaan: asiakkaan sisäistä motivaatiota vahvistetaan uudella toimintamallilla. Päihteiden ongelmakäyttö nähdään asiakkaan epäonnistuneena ratkaisuyrityksenä oman elämän vaikeuksiin. Ongelmakäyttöön johtaneet vaikeudet nähdään taitopuutteina ja hoitosuhteessa keskitytään olemassa olevien vahvuuksien tunnistamiseen, uusien taitojen opetteluun sekä sisäisen motivaation vahvistamiseen ulkoisen kontrollin sijaan. Työskentely on toipumisorientaation mukaista, lähtee asiakkaan omista tavoitteista ja työntekijän rooli muuttuu vastuunkantajasta sparraajaksi.

Taitokartoituksen kysymyskategoriat pohjautuvat tutkimusnäyttöön riippuvuutta ylläpitävistä taitopuutteista ja sen selättämiseen tarvittavista taidoista. Työväline on kehitetty sekä yhteistyössä Siltavalmennusyhdistyksen työntekijäiden ja asiakkaiden kanssa.

Digitaalista motivaatiotyöväline koettiin erinomaiseksi työvälineeksi yksilötyöhön. Työvälineen käyttö muutti hoitosuhteen vuorovaikutusta: kun asiakas on tietokoneen äärellä ohjaimissa niin työntekijästä tulee hänen valmentajansa. Työvälineen avulla tehty itsearviointi ja työntekijän antama palaute havainnollisti asiakkaan nykytilannetta – sekä vahvuuksia ja kehittämiskohteita.

Suunnitelman luominen kävi työskentelyn pohjalta helposti, ja oli mieluisaa sekä työntekijälle että asiakkaalle. Asiakkaat harjoittelivat taitoja motivoituneesti. Kaikkein parasta oli, että työvälineen käyttö avasi suljettuja ovia: asiakkaat kokivat pystyvänsä puhumaan niistäkin asioista, joita ei muuten tule puheeksi. Yhteinen työskentely työvälineen avulla tuntui turvalliselta; yhden asiakkaan sanoin: “Ei tuntunut   kuulustelulta.”

Jaa