LivingSkills Palaute työntekijälle

LivingSkills Palaute työntekijälle

Lähteet:
Barrenger, S. L., Stanhope, V. & Atterbury, K. (2015). Discursive processes creating team culture and recovery orientation among housing first providers. American Journal of Psychiatric Rehabilitation, 18/2015, 247–264. Taylor and Francis Group.
Järvinen, M. (2019). Miten julkinen sektori hyötyy toipumisorientaatioon pohjautuvasta työotteesta?. Esitys Toipumisorientaatio ja kokemusasiantuntijuus -seminaarissa 3.4.2019 Tyks, Turku.
Nordling E. (2018a) Mitä toipumisorientaatio tarkoittaa mielenterveystyössä? Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 134(15):1476-83
Nordling, E. (2018b). Recovery eli toipumisorientaation teoreettiset lähtökohdat. THL. Saatavilla https://www.innokyla.fi/documents/7426844/d43e2c73-128c-4896-831f-95b93f464f85
Nordling, E (2019) Toipumisorientaation perusteet ja asiakkaan osallisuuden vahvistaminen. THL: Recovery-hanke. Sodankylä 9.4.2019.
Shepherd, G. (2007) Specification for a comprehensive ‘Rehabilitation and Recovery’ service in Herefordshire. Hereford PCT Mental Health Services. (www.herefordshire.nhs.uk)
Shepherd, G., Boardman, J. & Slade, M. (2008). Making recovery a reality. Sainsbury Centre for Mental Health, London. Saatavilla http://www.epshp.fi/files/5896/Making_recovery_a_reality_policy_paper.pdf
Slade M, Amering M, Farkas M, et al.(2014) Uses and abuses of recovery: implementing recovery-oriented practices in mental health systems. World Psychiatry. 13(1):12–20.

UUSI TYÖVÄLINE: TYÖNTEKIJÄN ORIENTAATIO

LivingSkills Työntekijän orientaatio ja LivingSkills Palaute työntekijälle -työvälineet sisältävät 16 toipumisorientaatiolähtöistä väitettä. Työvälineillä kartoitetaan työntekijän toipumisorientaatioon liittyviä arvoja, orientaatiota ja työotetta.

LivingSkills Työntekijän orientaatio -työväline on kehitetty työntekijän itsereflektioon ja hoitosuhteen työvälineeksi, ei validoiduksi mittariksi. Työntekijä kartoittaa työvälineellä omia toimintatapojaan ja asettaa itselleen tähän liittyviä omia tavoitteita.

Asiakas auttaa työntekijää reflektoinnissa antamalla hänelle LivingSkills Palaute työntekijälle -työvälineellä palautetta tämän toimintaorientaatiosta. Työvälineen kysymysten lähteenä on käytetty toipumisorientaatioon liittyvää tutkimuskirjallisuutta (Shepherd 2007, Shepherd ym. 2008, Nordling 2018a).

Mitä tarkoittaa toipumisorientaatioon perustuva työote?

Toipumisorientaatioon pohjautuvassa mielenterveystyössä toipuminen nähdään matkana minuuden tunteen takaisin saamiseen eikä niinkään päämääränä. Ihminen itse määrittelee, millainen on hänen mielestään hyvä elämä ja millaisia asioita hän itse pitää merkityksellisinä. Työntekijän tehtävä on tukea valmentajan tai mentorin roolissa asiakasta kohti merkityksellisempää ja nautinnollisempaa elämää ilman että päähuomio on diagnooseissa tai sairauden hoidossa. (Nordling 2018 a.)

Osallisuus lisääntyy, kun ihminen ottaa aktiivisen roolin omaan elämäänsä kuuluvien päätösten tekemisessä. Jotta tämä olisi mahdollista, ihmisellä tulee olla aito mahdollisuus tehdä valintoja, tietoa eri vaihtoehdoista, sekä siitä, millaisia seurauksia omilla valinnoilla voi olla. (Nordling 2018b,1476-1477.) Osallisuuden toteutumiseksi on oleellista, että työntekijät työskentelevät yhdessä asiakkaidensa kanssa kohti näiden itsensä määrittelemiä tavoitteita (Barrenger, Stanhope ja Atterbury 2015, 248).

Yksi osa toipumisorientaation toteutumista on sisäistää sen arvomaailma ja siirtää se jokapäiväiseen käytäntöön. Toipumisorientaatiolähtöistä työskentelyä ohjaavia arvoja ovat ajatukset siitä, että terveydenhuoltojärjestelmän ensisijainen tarkoitus on tukea kuntoutujan yksilöllistä toipumisprosessia; työntekijän toiminnan tulisi ensisijaisesti keskittyä asiakkaan omien tavoitteiden tunnistamiseen, täsmentämiseen ja niihin pääsyyn tukemiseen; työntekijän tulee välttää omien tulkintojen ja merkitysten soveltamista asiakkaaseen; mielenterveyspalvelujen tulee toimia sillä ajatuksella, että toipujat ovat tai tulevat olemaan vastuussa omasta elämästään; työntekijän tehtävä ei ole “korjata” tai parantaa ihmisiä, vaan tukea toipujaa kehittämään ja käyttämään taitoja, joilla hän voi itse hallita elämäänsä. (Slade ym. 2014.) Toipumisorientaatio ei kuitenkaan tarkoita ammatillisen asiantuntijuuden väheksymistä, kapea-alaista ja liian pitkälle vietyä kuluttajalähtöisyyttä, sairauden uusiutumisen ihannointia tai psykiatrian vastaista ajattelua, jonka mukaan psykiatrisista hoidoista on potilaille enemmän vahinkoa kuin hyötyä. (Nordling 2019.)

Miksi työvälinettä tarvitaan?

Toipumisorientaation toteuttamisen ja toipumisorientaatioon pohjautuvan työskentelytavan vakiinnuttamisen haasteena voidaan pitää ammattilaisten juurtuneita ja osin tiedostamattomia näkemyksiä omasta työnkuvastaan. Roolin vaihtaminen asiantuntijasta valmentajaksi tai diagnosoijasta tukijaksi ei ole helppoa, mikä hankaloittaa toipumisorientaation vastaanottoa. Työntekijöiltä vaaditaan reflektiota sekä työn että oman elämän suhteen. Oman valta-aseman käyttö on minimoitava ja pystyttävä hyväksymään asiakkaan unelmat hänelle merkityksellisinä asioina, joita kohti häntä on tuettava. (Nordling 2018, 1479.)

Työ uuden orientaation omaksumiseksi kuitenkin kannattaa. Suomessa saatujen kokemusten mukaan niissä yksiköissä, joissa toimintamallia on pystytty muuttamaan, sekä asiakkaiden että henkilöstön tyytyväisyys on lisääntynyt ja kuormitus vähentynyt uuden työtavan omaksumisen jälkeen. Asiakkaan omista toiveista lähtevä asiakassuunnitelma on asiakkaan työkalu, joka yhdistää asiakkaan ja henkilöstön todellisuuden. (Järvinen 2019).